Ammatillisen erityisoppilaitoksen sanastoa

Avaamme termien, lyhenteiden ja käsitteiden sisältöjä sekä merkityksiä.

Vaativan erityisen tuen opetus järjestetään ammatillisissa erityisoppilaitoksissa tai erityisryhmissä yleisissä ammattioppilaitoksissa. Opiskelussa huomioidaan opiskelijan yksilölliset tarpeet ja se on työvaltaista.

Erityinen ja vaativa erityinen tuki

Syitä erityisen tuen tarpeeseen ovat esimerkiksi

  • oppimisvaikeudet
  • tarkkaavaisuuden vaikeudet
  • hahmottamisen vaikeudet
  • kielelliset vaikeudet
  • vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen haasteet
  • mielenterveyteen liittyvät pulmat
  • vaikeudet arkirutiineissa
  • fyysinen sairaus tai vamma
  • psyykkinen sairaus tai vamma.

Erityisen tuen tarve ja tukitoimet kirjataan HOKSiin eli henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan. Erityinen tuki tarkoittaa yksilöllisiä järjestelyjä, joita voidaan tehdä kaikissa toisen asteen oppilaitoksissa. Erityinen tuki voi olla erityisopettaja samanaikaisopettajana, pienryhmäopetus tietyissä aineissa, yksilölliset opetusjärjestelyt, erilaiset tavat osoittaa osaaminen, erilaiset oppimisympäristöt ja oppimispajat.

Vaativa erityinen tuki on monipuolisempaa ja kokonaisvaltaisempaa tukea, jota tarjotaan lähinnä ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Molemmissa voidaan tarvittaessa mukauttaa arviointia tai poiketa ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista. Molemmista saa samanlaisen tutkintotodistuksen. Vaativaan erityiseen tukeen kuuluu opiskelu kokoaikaisesti pienryhmässä. Erityisopettajan lisäksi tukena ohjaaja tai avustaja, yksilölliset opetusjärjestelyt, materiaalit ja kommunikaatiokeinot, tekemällä oppiminen ja aikaa harjoitella, tukea työpaikalla oppimiseen ja työllistymiseen. Vaativa erityinen tuki ei tarkoita diagnoosia, vammaa tai ulospäin näkyvää erilaisuutta, vaan tuen tarvetta opinnoissa.

Ammattiopisto Luovin opas erityisestä ja vaativasta erityisestä tuen tarpeesta Reformilähettiläät (wordpress.com) (linkki aukeaa uudelle sivulle)

Erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa perustuu lakiin

64§ Erityinen tuki

Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisellä tuella tarkoitetaan opiskelijan tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyitä – Erityisen tuen antamisen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisen ammattitaidon ja osaamisen. Erityistä tukea saavan opiskelijan osalta ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaista osaamisen arviointia voidaan mukauttaa laatimalla opiskelijalle yksilöllinen osaamisen arviointi. Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa vain siinä määrin, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä. – Erityisen tuen antamisen tavoitteena on lisäksi edistää opiskelijan kokonaiskuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspalveluiden tuottajien kanssa.

65 § Vaativa erityinen tuki

Vaativa erityinen tuki – Edellä 27 §:n 2 momentin mukaisen vaativan erityisen tuen tehtävän saaneen koulutuksen järjestäjän tehtävänä on järjestää koulutusta opiskelijoille, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia taikka vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista 64 §:ssä tarkoitettua erityistä tukea.

HOKS

HOKS on lyhenne sanoista opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. Suunnitelman laadintaa kutsutaan opintojen henkilökohtaistamiseksi. Henkilökohtaistaminen mahdollistaa yksilölliset ja joustavat opintopolut sekä niitä tukevan ohjauksen ja tuen suunnittelun. HOKS laaditaan kaikille opiskelijoille opintojen alussa ja sitä päivitetään opintojen aikana. Suunnitelman laativat yleensä opettaja ja opiskelija yhdessä. Myös lähiverkoston ja kuntouttavan tahon on mahdollista osallistua suunnitteluun. Suunnitelmassa tunnustetaan opiskelijan aiempi osaaminen sekä mietitään, millaista osaamista opiskelija tarvitsee ja miten sitä hankitaan eri oppimisympäristöissä. Suunnitelmaan kirjataan myös, mitä ohjaus- ja tukitoimia opiskelija tarvitsee.

Lue lisää HOKSista (linkki aukeaa uudelle sivulle)

Mukauttaminen ja poikkeaminen ammattitaitovaatimuksista

Osaamisen arvioinnin mukauttaminen

Osaamisen arvioinnin mukauttaminen on yksi erityisen tuen ja vaativan erityisen tuen muoto. Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa ainoastaan perustutkintokoulutuksessa. Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa, jos opiskelija ei pääse T1-tavoitteisiin kohtuullisilla tukitoimilla. Tieto osaamisen arvioinnin mukauttamisesta merkitään opiskelijalle annettavaan todistukseen. Osaamisen arvioinnin mukauttaminen edellyttää aina, että opiskelijalla on päätös erityisestä tuesta.

Poikkeaminen ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista

Poikkeaminen voi olla yksi erityisen tuen ja vaativan erityisen tuen muoto ja se voidaan tehdä ainoastaan perustutkintokoulutuksessa. Poikkeaminen on mahdollista silloin kun tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ovat joko olosuhteiden tai opiskelijan aiemman osaamisen kannalta joiltakin osin opiskelijalle kohtuuttomia tai jos se on perusteltua opiskelijan vammaan tai terveydentilaan liittyvistä syistä.

Oppimisympäristö

Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat (koulu, työpaikka, koti, digitaalinen). Ammatillisessa koulutuksessa opiskelija voi hankkia osaamista erilaisissa oppimisympäristöissä ja joustavasti niitä yhdistellen. Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta kutsutaan työelämässä oppimiseksi.

Osaamispiste

Tutkinnon osille on määrätty osaamispisteet (ops). Ne kuvaavat, kuinka kattavaa, vaikeaa ja merkittävää tutkinnon osan osaaminen on suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Osaamispisteet eivät kuvaa tutkinnon osan opiskeluun tarvittavaa aikaa eivätkä opetuksen määrää.

Osasuorituspolku

Hoiva-avustajan osasuorituspolku perustuu sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tutkinnon osien suorittamiseen. Tällöin ei saada lähihoitajan tutkintonimikettä, vaan työllistytään alan avustaviin tehtäviin.

Telma

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat paljon ohjausta ja apua. Koulutuksen aikana tutustutaan erilaisiin työtehtäviin ja harjoitellaan itsenäisen elämän taitoja tekemällä erilaisia työtehtäviä käytännössä ja oikeissa työpaikoissa. Tutkinnon laajuus on 60 osp.

TELMA-koulutuksen jälkeen voi työllistyä omien edellytysten mukaisiin työtehtäviin työpaikoille, työkeskuksiin tai päivätoimintaan.

Tuva

Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus. Koulutuksessa yhdistyy perusopetuksen lisäopetus, lukioon valmistava koulutus (LUVA) sekä ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA). TUVA-koulutus alkaa 1.8.2022. Se on suunnattu sekä oppivelvollisille että aikuisille, jotka tarvitsevat valmiuksia ja/tai ohjauksellista tukea siirtyäkseen lukiokoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen.

Täsmätyökykyinen

Henkilö, jolle räätälöidään yksilölliset työtehtävät, jolloin työ ja tekijä kohtaavat. Täsmätyössä huomioidaan henkilön omat vahvuudet ja osaaminen. Kun työtehtävät ovat määritelty täsmällisesti työkykyyn sopivaksi, osatyökykyinen on täystyökykyinen kyseisessä tehtävässä. Kenestäkään meistä ei ole kaikkiin töihin, mutta kaikista on johonkin työhön.

Valmentavat opinnot

Mikä on TUVA? Mikä on TELMA? (linkki aukeaa uudelle sivulle)

YTO-opinnot

Yhteiset tutkinnon osat ovat opintoja, jotka sisältyvät kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin. Niillä vahvistetaan työssä ja elämässä tarvittavia perustaitoja sekä valmiuksia jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Yhteisten tutkinnon osien laajuus on 35 osaamispistettä (osp).