Sisäilmatilanteet voivat olla usein pitkittyneitä ja epäselviä. Sisäilmasta oireilu voi vaikuttaa terveyden lisäksi muuhun hyvinvointiin, kuten taloudelliseen tilanteeseen ja sosiaalisiin suhteisiin. Sisäilmasta oireiluun vaikuttavat monet erilaiset tekijät. Oireilun moninaisuus tuottaa haasteita sekä oireileville että heitä kohtaaville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Myös kohdennettujen palvelujen puute hankaloittaa kokemustiedon mukaan tuen saamista.
Sisäilmasta oireilevan kuntoutuminen Työkykyä yhdessä -hankkeessa
Työkykyä yhdessä -hankkeen tarjoaman ja kehittämän kuntoutuksen lähtökohtana on dialoginen asiantuntijuus. Asiakas on oman elämänsä ja arkensa asiantuntija ja ammattilainen kuntoutusalan asiantuntija. Kuntoutumisprosessi tähtää näiden kahden asiantuntijan välisessä vuorovaikutuksessa muodostuvaan tavoitteelliseen muutossuunnitelmaan ja sen toteuttamiseen.
Tavoitteellisuus ohjaa kuntoutumisprosessia. Oireileva asettaa kuntoutuksen ammattilaisen tuella omat henkilökohtaiset tavoitteensa tilanteensa edistämiseksi. Asiantuntijan tiedon ja tuen tarkoitus on auttaa oireilevaa löytämään ja rakentamaan vaihtoehtoisia toimintatapoja arkeensa ja vahvistaa näin omaa toimijuuttaan. Kuntoutuminen on oireilevan arjessa tapahtuva myönteinen muutos alkutilanteeseen nähden. Muutos näkyy voimavarojen tunnistamisena ja vahvistumisena. Tämä parantaa myös työkykyä.
Kohtaaminen keskiössä
Sekä Hengitysliiton aiemmin keräämän että Työkykyä yhdessä -hankkeen keräämän kokemustiedon mukaan sisäilmasta oireilevat kohtaavat ennakkoluuloja, tietämättömyyttä ja erilaisia negatiivisia oireiluunsa liittyviä asenteita. Sisäilmasta oireilevat ovat usein kokeneet myös tulleensa ohitetuiksi ja leimautuneensa hankaliksi kohtaamistilanteessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
Hankkeen keräämän kokemustiedon mukaan osa terveydenhuollon ammattilaisista kokee, että heihin kohdistuu sisäilmaan liittyvissä tilanteissa usein uudenlaisia odotuksia, joihin on haastavaa vastata käytössä olevien resurssien puitteissa.
Yhteinen ymmärrys kuntoutumisesta rakentuu oireilevan ja ammattilaisen välille kohtaamisissa, joissa on luottamuksellinen ilmapiiri. Kuntoutuksen ammattilaisen tulisi luoda puitteet turvalliseen kohtaamiseen, jossa kiireetön vuorovaikutus olisi mahdollista. Tämä luo alustan yhteisesti asetetun tavoitteen saavuttamiselle. Oireileva tulisi kohdata siellä, missä hän kokee olevansa, ei siellä missä, ammattilainen toivoisi hänen olevan. Keskeisenä tavoitteena jokaisessa kohtaamisessa tulisi olla kokemus kuulluksi ja kunnioitetuksi tulemisesta.
Etäkuntoutuksen mahdollisuudet sisäilmasta oireilevien kuntoutumisen tukemisessa
Etäkuntoutuksella tarkoitetaan erilaisten etäteknologiaa hyödyntävien sovellusten tavoitteellista käyttöä kuntoutuksessa. Se on verkkovälitteistä ammattilaisen ohjaamaa ja seuraamaa toimintaa, joka toteutuu oireilevan omassa toimintaympäristössä. Tämä mahdollistaa osallistumisen kuntoutumista tukevaan toimintaan kotoa käsin ja mistä päin Suomea tahansa.
Etäkohtaamisissa luottamuksellisen ilmapiirin rakentaminen on erityisen tärkeää ja sen muodostumisen mahdollistaminen edellyttää monen kasvokkain tapahtuvassa toiminnassa luonnostaan tapahtuvan tekijän huomioimista.
Työkykyä yhdessä -hankkeen havaintona on, että kynnys hyödyntää muitakin verkkovälitteisiä palveluita madaltuu, jos ihmisellä on kokemus luottamuksellisista ja psykologisesti turvallisista verkkovälitteisistä kohtaamisista. Myös pystyvyyden tunne lisääntyy, kun hallitsee jonkun sovelluksen tarkoituksenmukaisen käytön. Havaintona on myös se, että verkkovälitteiset tuen muodot vaikuttavat avartavan oireilevan usein kaventunutta elämänpiiriä.
Mikäli kohtaamiset toteutetaan kumppanuudesta käsin, on yhteisen ymmärryksen rakentuminen kuntoutumisesta mahdollista sekä kasvokkain että etänä. Tärkeintä on olla läsnä.
Työkykyä yhdessä -hankkeessa tarjotaan ja kehitetään keinoja kuntoutumisen tukemiseen sisäilmasta oireileville työikäisille. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn rahoituksella toimivaa hanketta toteuttavat yhteistyössä Kiipulasäätiö ja Hengitysliitto. Kiipulasäätiön perustehtävä on ammatillisen erityisopetuksen ja kuntoutuksen järjestäminen. Hengitysliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, jonka tehtävänä on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää, jotta meidän kaikkien olisi helpompi hengittää.
Kirjoittajat:
Niina Henttonen, projektipäällikkö, Kiipulasäätiö
Ida Rannisto, sosiaalipsykologi, Hengitysliitto
