Koin olevani jatkuvassa ristipaineessa. Halusin tehdä työni hyvin ja samalla pelkäsin, että työ veisi minulta terveyden. Esihenkilö oli juuri kysynyt minulta, koska paranen oireilusta ja palaan takaisin töihin. Minusta tuntui kuin hän ei olisi ollenkaan ymmärtänyt, mitä olin juuri kertonut hänelle.
Sisäilmasta oireilu haastaa työyhteisöjen toimivuutta ja turvallista työilmapiiriä. Luottamuksen ylläpitäminen ja rakentaminen on kuitenkin mahdollista kaikissa kohtaamisissa ja on kaikkien toimijoiden vastuulla. Työkykyä yhdessä- hankkeessa on kehitetty Miten kohdata sisäilmasta oireileva -työkalu. Työkalu rakentaa yhteistä ymmärrystä ja luottamusta ammattilaisen ja sisäilmasta oireilevan välille. Tarve työkalulle on noussut sisäilmasta oireilevien ja heitä kohtaavien ammattilaisten kokemuksista ja se on rakennettu yhdessä hankkeen toimintoihin osallistuneiden sisäilmasta oireilevien sekä heitä työssään kohtaavien ammattilaisten kanssa. Työkalu on suunnattu kaikille ammattilaisille, jotka kohtaavat sisäilmasta oireilevia. Työkalu auttaa rakentamaan yhteistä ymmärrystä ja luottamusta ammattilaisten ja oireilevien välille. Pyrkimys yhteiseen ymmärrykseen mahdollistaa rakentavan keskustelun oireilevan tilanteesta.
Miten kohdata sisäilmasta oireileva -työkalu rakentuu neljästä eri askeleesta, joiden avulla kohtaamistilanteen etenemistä on kuvattu. Jokainen askel vaatii pysähtymistä ja toisinaan jo edettyihin askeliin joudutaan myös palaamaan.
Seuraavassa on kuvattu työkalun askeleet:
Huomaa
Ensimmäinen askel auttaa esihenkilöä pysähtymään työntekijän tilanteen äärelle. Esihenkilön on hyvä tiedostaa työntekijän oireilun hänelle aiheuttama terveyteen ja tulevaisuuteen liittyvä huoli ja pelko. Myös kokemus mahdollisesta ohitetuksi tulemisesta määrittelevät työntekijän tunnetilaa ja niitä asenteita ja odotuksia, joita hän kohdistaa esihenkilönsä tapaamiseen. Työkykyä yhdessä-hankkeen toimintoihin osallistuneet sisäilmasta oireilevat ovat kuvanneet sitä, kuinka huoli omasta taloudesta, toimeentulosta, vaihtelevasta työkyvystä sekä siitä, kuinka heidät nähdään osana työyhteisöä, luovat latausta kohtaamistilanteisiin. Näiden taustatekijöiden tiedostaminen, auttaa kohtaamiseen laskeutumista.
Heijasta
Toinen askel auttaa esihenkilöä muodostamaan empaattisen vastauksen työntekijän esille tuomaan tilanteeseen. Kuulostaapa rankalta. Etenkin kun tuo epätietoisuus on jatkunut noin pitkään. Tämä vastaus koostuu kahdesta tekijästä: oireilevan kokemuksen todeksi ottamisesta sekä tunnetilan sanoituksesta. Tunnetilan sanoitus tuo näkyväksi kohtaajan inhimillisyyden ja asettumisen kohdattavan kertoman äärelle. Esihenkilön lähtökohtainen ja työntekijälle näkyvästi viestitty pyrkimys yhteisymmärryksen rakentamiseen kertoo, että esihenkilö ottaa työntekijän ja hänen tilanteensa todesta. Todeksi ottamisen lisäksi auttavan vuorovaikutussuhteen onnistumisen edellytyksenä on, että esihenkilö näkee työntekijä tuntevana ja kokevana ihmisenä.
Siirry
Kolmannen askeleen siirtyminen auttaa hahmottamaan sisäilmasta oireilevalle käsillä olevan tapaamisen tarkoituksen,
reunaehdot sekä sen, miten asiat tulevat kyseisen aiheen teemoilta etenemään. Tässä kohdin voi olla tarpeen miettiä myös, millä tavoilla käsillä oleva tapaaminen ja siitä mahdollisesti käynnistyvä prosessi edistävät oireilevan kokonaistilannetta ja minkälaisella aikataululla. Parhaimmillaan työkyvyn tukemisen prosessi käynnistyy yhdessä sisäilmaprosessin kanssa. Tässä askeleessa voidaan todeta, mitkä asiat ovat mahdollisia juuri tässä tapaamisessa ja miten prosessia voidaan lähteä viemään eteenpäin.
Sovella
Neljäs askel tukee yhteiseen ymmärrykseen perustuvaa työotetta. Tapaamisessa yhteinen ymmärrys muodostuu ennen kaikkea kolmen tekijän tunnistamisen ja todeksi elämisen varaan. Nämä tekijät ovat esihenkilön asiantuntijuus, sisäilmasta oireilevan työntekijän oman arkensa asiantuntijuus sekä vastavuoroisuus. Esihenkilön tehtäviin kuuluu työkyvyn tukeen vaikuttavien tekijöiden ja työssä selviytymisen havainnointi. Työntekijä huolehtii omasta hyvinvoinnistaan, terveydestään ja työkyvystään. Työntekijän oikeutena on saada tukea näihin työnantajalta, esihenkilöltä sekä työterveyshuollosta. Molempien osapuolten asiantuntemusta tarvitaan näiden tehtävien toteutumiseksi.
Työterveyslaitos on julkaissut vuonna 2021 Työkyvyn tuen mallin, joka on tarkoitettu esihenkilöiden työn tueksi työpaikan sisäilmatilanteissa. Mallin tavoitteena on tukea työntekijöiden työkykyä, ehkäistä työkyvyn heikkenemistä ja mahdollistaa työssä jatkaminen. Työntekijän työkyvyn tuki on työpaikan jatkuvaa toimintaa ja sen tulisi olla osa työpaikan työkykyjohtamista, myös sisäilmatilanteissa. Työkykyä yhdessä -hankkeen Kohtaamisen työkalu täydentää luontevasti TTL:n Työkyvyn tuen mallia. Sisäilmasta oireilevan kokemus kuulluksi ja kohdatuksi tulemisesta työpaikalla, auttaa lisäämään luottamusta työpaikalla. Työpaikan sisäilmatilanteiden edistämiseksi ei välttämättä ole nopeita ratkaisuja, mutta luottamuksellinen vuorovaikutus voi viedä tilannetta parempaan suuntaan ja tukea työntekijän työkykyä.
Esihenkilö koetaan tärkeänä tahona työkyvyn tukemisessa. Ammattilaiset saattavat myös kokea, että heillä
tulisi olla valmiit ratkaisut sisäilmatilanteisiin. Kohtaamisen työkalu auttaa löytämään joustavat ja
yksilölliset ratkaisut. Esihenkilöllä ei tarvitse olla ratkaisuja valmiina, oireilevalla voi olla itselläänkin hyviä
ehdotuksia oman työkykynsä ylläpitämiseen, jos häntä aidosti kuullaan.
Minulle oli tärkeää, että koin esihenkilön luottavan minuun, työkykyyni ja ammattitaitooni. Sain positiivista palautetta työstäni ja palkankorotuksenkin ennen vuorotteluvapaalle jäämistä. Nyt pohdin, että voisin työhön paluun lähestyessä ottaa esihenkilööni yhteyttä, jotta voisimme yhdessä tehdä suunnitelmaa työhön paluustani.
Työkykyä yhdessä-hankkeen havaintona on, että kun oireilevan ei tarvitse vakuutella oireiden
todenperäisyyttä, vapautuu häneltä resursseja jaksamisen, omien voimavarojen ja muiden työkykyynsä
vaikuttavien yksilöllisten asioiden tarkasteluun ja työstämiseen.
Lähteet: Työkyvyn tuki sisäilmatilanteissa | Työterveyslaitos (linkki avautuu uudessa ikkunassa)
