Työkykyä yhdessä -hankkeen keräämän kokemustiedon mukaan sisäilmasta oireilu aiheuttaa muutoksia sisäilmasta oireilevan työ- ja toimintakykyyn. Sisäilmasta oireileville tarjottava tuki ja apu eivät aina kohtaa heidän kokemaansa tarvetta. Oireilevien tarpeen ja olemassa olevan tuen kohtaamattomuuden syitä ovat hankkeen havaintojen mukaan mm. ammattilaisten keinottomuus sisäilmasta oireilevia kohdattaessa ja puuttuvat hoito- ja palvelupolut.
Havainnot sisäilmasta oireilevien työkyvystä ja sen tukemisesta pohjautuvat sisäilmasta oireilevien kokemustietoon, jota on kerätty hankkeen aikana. Uudenlaista ymmärrystä työkyvystä ja keinoista sen tukemiseksi on luotu yhteiskehittämällä hankkeeseen osallistuneiden sisäilmasta oireilevien työikäisten ja ammattilaisten kanssa.
Työkykyä yhdessä-hankkeen toimintaan osallistuneet sisäilmasta oireilevat ovat kokeneet sisäilmasta oireilun heikentävän työkykyään eri tavoilla. Sisäilmasta oireilun vaikutukset työkykyyn ovat moninaiset ja lisäksi oireiden ennakoimattomuus voi tuoda epävarmuutta työn tekemiseen, työssä jaksamiseen ja oireista toipumiseen.
Sisäilmasta oireilevien työkyvyn tukemiseksi tarvitaan uusia kohdennettuja palveluita, joita voidaan toteuttaa esimerkiksi hyvinvointialueiden yhdyspinnoilla. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse keksiä uudelleen vaan jo olemassa olevissa palveluissa on paljon mahdollisuuksia myös sisäilmasta oireilevien työkyvyn tukemiseen.
Silloin, kun oireilua on työpaikalla
”Olen täysin 100 % työkykyinen, mutta en tietyissä rakennuksissa tai tiloissa. Tämä aiheuttaa vaikeuksia vastata kysymyksiin työkyvystä.”
Sisäilmasta oireilu työpaikalla aiheutti myös muutoksia ammatilliseen identiteettiin ja kokemukseen itsestä työntekijänä. Lisäksi yksinäisyyden tunne työyhteisössä koettiin työkykyyn vaikuttavana tekijänä.
”Ammatillinen itsetuntoni on romuttunut. Koen, etten ole yhtä hyvä työntekijä oireitteni kanssa”
”Olen huonompi työntekijä kuin muut. Olen saanut osakseni jopa vihapuhetta työpaikalla ja vähättelyä. Tulevaisuus pelottaa, sekä terveyden että työn jatkumisen näkökulmista.”
Tilanteessa, jossa oireilua on ollut työpaikalla, on eteenpäin auttanut työpaikan avoin sekä salliva keskusteluilmapiiri ja luottamuksellinen vuorovaikutus esihenkilön kanssa. Lisäksi työterveysneuvotteluista on koettu olevan hyötyä tilanteessa eteenpäin pääsemiseksi.
Asenteiden muuttuminen positiiviseksi etätöiden suhteen, on antanut sisäilmasta oireileville lisää mahdollisuuksia työn tekemiseen. Etätyön muuttuminen yhdeksi tasa-arvoiseksi mahdollisuudeksi on tuonut samanarvoisuuden tunnetta suhteessa muihin työntekijöihin. Toisaalta ollessaan erityisratkaisu, etätyössä oleminen aiheutti myös eriarvoisuuden tunnetta suhteessa muihin työntekijöihin.
”Huolta herättää se pystynkö palaamaan fyysisesti työpaikalle vai onko etätyö jatkossakin ainoa vaihtoehto (ainoana etätöissä).”
Erityisenä huomiona osa-aikaisuudesta ja hybridityöstä on se, että se ei hyödytä oireilevaa, jos työskentely jatkuu tilassa, jossa saa oireita.
”Joka (läsnä)työpäivän jälkeen on sellaista, etten jaksa tehdä muuta”
”Vapaa-aikani menee oireista toipumiseen”
”En haluaisi joutua toipumaan iltaisin tai etäpäivinä”
Hankkeen huomiona on myös kotona altistumisen vaikutus sisäilmasta oireilevan tilanteeseen. Tällöin oireilusta toipuminen hankaloituu ja silloin myös työn räätälöinnin merkitys korostuu, koska esim. etätyö kotoa käsin ei välttämättä ole mahdollisuus. Taloudellisen tilanteen vaikeutuminen kuluttaa myös oireilevan voimavaroja.
Muuttuva ja koetuksella oleva työkyky
Työkykyä yhdessä -hankkeen osallistujille teetetyssä kyselyssä yli 86%:lla työtilanne oli muuttunut viimeisen 5 vuoden aikana. Useimmiten tilanne oli muuttunut joko työpaikan tai työpisteen muutoksen myötä. Sisäilmasta oireilevien työtilannetta leimaa usein muutokset, joilla pyritään sovittamaan yhteen sisäilmasta oireilevan työkyky, työtehtävät ja työn suorittamisen paikka.
”Työkykyni saattaa vaihdella päivittäin”
”Oireeni eivät ole ennakoitavissa tai tulevat viiveellä.”
Hankkeeseen osallistuneet sisäilmasta oireilevat ovat tuottaneet keinoja työkyvyn tukemiseen. Näitä ovat mm. pienten muutosten tekeminen omaan arkeen ja oireilusta etäämmälle pääseminen omien voimavaroja tukevien keinojen avulla (mm. ulkoilu, mielekäs tekeminen jne.) Yksilöllinen, joustava ja tarpeenmukainen tuki on koettu työkykyä tukevana (havainto hankkeen tarjoaman yksilöllisen ohjauksen prosessista):
”Keskustelu keskittyi työuraan, koulutuksiin ja mahdollisuuksiin tässä elämäntilanteessa. Selvitettiin reittejä näiden mahdollisuuksien selvittämisessä.”
“Haluaa tukea tulevaan työhaastatteluun ja pohditaan tilannetta yhdessä.”
”Keskustelun lopussa nousee toivo, jolloin kokee, että pystyy vaikuttamaan itse asioihin. Keskustelu saa asiakkaan miettimään jo itselleen sopivia keinoja voimavarojensa vahvistamiseen.”
”Akuutin tilanteen purkamista. Kertoo, ettei ole muita tahoja, joiden puoleen voisi kääntyä. Keskusteltu puhelimitse tilanteen helpottamiseksi ja varattu ylimääräinen aika seuraavalle viikolle”
Hankkeeseen osallistuneet ovat kokeneet myös, että sairasloma akuutissa vaiheessa on ollut myös helpottava tekijä. Sisäilmasta oireilevien muuttuvaa työkykyä voi tukea myös joustavan työajan ja työn muokkauksen mahdollisuudella. Erityisenä havaintona Työkykyä yhdessä -hankkeen teettämän kyselyn perusteella on se, että läheisten ja verkostojen tuki on oireilevan työkyvyn tukemisessa erityisen tärkeässä roolissa.
Yksilöllistä, joustavaa ja kokonaisvaltaista
Sisäilmasta oireilevat eivät ole yksi yhtenäinen joukko ja sisäilmasta oireilun vaikutukset työkykyyn voivat olla moninaiset. Näin ollen oireileville tarjottavan työkyvyn tuen tulisi olla yksilöllistä ja joustavaa. Miten tämä olisi käytännössä mahdollista?
Sisäilmasta oireilevan työkyvyn tarkastelu vaatii kokonaisvaltaisempaa tilannekartoitusta ja oireilevan kanssa yhdessä tehtävää suunnitelmaa siitä, mikä mahdollistaisi työskentelyn sellaisina hetkinä, kun työkykyä on enemmän. Omavalmentaja, jolla olisi mahdollisuus paneutua oireilevan kokonaistilanteeseen ja ymmärrystä sisäilmasta oireilun ilmiökentästä, voisi olla merkittävä tekijä tässä tilanteessa olevien oireilevien työkyvyn tukemisessa.
”Tähän liittyen huomiona se, miten tärkeää oli, että kaikilla ohjauskerroilla oli sama ammattilainen, joka tunsi minut, historiani ja toimintatapojani ja osasi hyödyntää tätä tietoa hyväkseni.”
”Helpotti heti, kun sai keskustella jonkun kanssa, joka vähän ymmärtää tilannetta”
Työkykyä yhdessä-hankkeen havaintona on, että sisäilmasta oireilevien työkyvyn tukeminen vaatii sekä sisäilmasta oireilun ilmiökentän tuntemista että ammatillista osaamista luoda kohtaamisiin turvallinen ja luottamusta herättävä ilmapiiri. Ammattilaisella ei tarvitse olla kaikkia vastauksia valmiina oireilevan työkyvyn tukemiseksi vaan halu luoda yhteinen ymmärrys tilanteesta ja taito kutsua myös oireileva itse oman tilanteensa, arkensa sekä olemassa olevan työkyvyn ja taitojen tarkasteluun. Näistä lähtökohdista on hyvä lähteä yhdessä rakentamaan työkykyä tukevia etenemispolkuja myös sisäilmasta oireileville.
Kirjoittajat:
Työkykyä yhdessä -hanketiimi 10.11.2022
Niina Henttonen ja Matleena Aitasalo
