Työkyky on asia, jonka kanssa jokainen meistä on tekemisissä jossain vaiheessa. Asia voi nousta esiin omalla kohdalla, työyhteisössä tai asiakkaan kanssa kohdatessa. Näkökulmia on myös useita. Onkin tärkeää, miten työkyvystä puhutaan. Oletko miettinyt, mitä eroa on esim. työkyvyllä, työkyvyttömyydellä, työllistymiskyvyllä tai täsmätyökyvyllä?
Omavalmentajina saatatte olla tilanteissa, joissa asiakas kertoo tapaamisessa, että ei pysty työhön/ei ole työkykyinen. Tämän asian esiin tuominen voi herättää meissä ammattilaisissa monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Hyvä niin! Nämä ovat oivia mahdollisuuksia keskustella asiakkaan kanssa, mistä oikeastaan on kyse.
Työkyvystä asiakkaan kanssa keskusteltaessa huomioisin aina, mihin hän pystyy ja kykenee. Samalla diagnoosilla tai sairaudella voimme pystyä toimimaan hyvin eri tavoin, toimintakykymme voi siis olla erilainen. On huomioitava myös, että työkykyä tarkastellessa työllä on oleellinen rooli. Asiakkaan kanssa voi vaihtaa ajatuksia siitä, mitä hän pystyy työkykynsä eteen tekemään ja mitä taas saavutetaan työtä muokkaamalla tai toisenlaisella työllä. Työkyky voidaankin nähdä toimintakykymme, voimavarojemme ja osaamisemme suhteena tiettyyn työtehtävään. Voimme siis olla hyvinkin työkykyisiä johonkin työhön, vaikka toinen työ ei meiltä onnistuisi.
Tätä soveltuvuutta tiettyyn työhön/työtehtävään voidaan kutsua täsmätyökyvyksi. Jokin tietty työ tai työtehtävä on siis niin soveltuva, että siihen on täysin työkykyinen, vaikka olisi haasteita tai tuen tarvetta. Myös erityisen tuen opiskelijoilla täsmätyökyky on oleellinen asia. Jos esimerkiksi matemaattiset taidot eivät riitä kassalla työskentelyyn ei koko kaupan alaa tarvitse unohtaa vaan pohtia voisiko asiakas olla loistava hyllyttäjä. Tai jos asiakkaalla on tuki- ja liikuntaelinoireita, jotka häiritsevät lähihoitajana toimimista laitoshoidossa niin voisiko hän kuitenkin olla työkykyinen toimimaan päivätoiminnassa. Vai olisiko mahdollista jopa tehdä osia tietystä työtehtävästä tai räätälöidä työtehtäviä kokonaisuudeksi, jonka kyseinen työntekijä tai tuleva työntekijä hallitsee?
On ehkä hyvä tiedostaa, ja asiakkaan kanssa myös keskustella lisäksi siitä, mikä on riittävä työkyky. Uskaltaisin väittää, että meistä kukaan ei aina täytä 100 % työkykyä. Jollain voi olla polvi kipeä ja toisella särkeä pää, mutta pystymme työskentelemään. Työkykymme siis vaihtelee ja työ voi myös lisätä hyvinvointiamme.
Työkyvyn huomioiminen on asia, joka vaatii tahtoa, aikaa ja uskallustakin. Rohkaisen kuitenkin kokeilemaan tätä! Uskon, että hyödymme kaikki siitä, että työpaikka löytää työtehtävään soveltuvan työntekijän, työtön saa onnistumisen kokemuksen pärjäämisestään työelämässä ja me ammattilaiset pystymme huomaamme, miten paljon työkykyä & hyödynnettävissä olevaa potentiaalia onkaan olemassa!
Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä, jota voi käyttää apuna tilanteen kartoittamiseen. Kykyviisari löytyy myös helpotettu selkokielinen-versiona. Saat lomakkeen auki tästä (avautuu uudessa välilehdessä).
Heini Toivonen
