Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on kehittää ammatillista osaamista ja kasvua yhteiskunnan jäseneksi. Lisäksi koulutuksen avulla kehitetään työelämää ja vastataan sen tarpeisiin. 

Aloittavalle opiskelijalle tehdään opintojen alussa henkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma (HOKS), johon kirjataan yksilölliset osaamisen tunnistamista, tunnustamista, hankkimista, kehittymistä ja osoittamista sekä ohjaus- ja tukitoimia koskevat tiedot. Ammatillisissa perustutkinnoissa on mahdollista poiketa ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista silloin, kun ne todetaan kohtuuttomaksi opiskelijalle. (OKM, 2023.) Näin ollen opiskelijalta ei vaadita kaikkea tutkinnon perusteissa määrättyä ammattitaitoa tai osaamista. Opintojen päätyttyä annetaan todistus opiskelijan osaamisesta ja todistukset henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti suoritetuista tutkinnon osista. 

Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tutkinnon suorittamista voi olla joskus tarpeen muokata, eli opiskelija ei suoritakaan kaikkea perustutkinnon saamiseksi vaadittavia tutkinnonosia vaan suorittaa yksilöllisen opintopolun. Yksi tunnistettu opintopolku on hoiva-avustajan koulutus.  

Sosiaali- ja terveysministeriö linjasi vuonna 2020, että hoiva-avustajat voidaan laskea henkilöstömitoitukseen ja näin hoiva-avustajan koulutuksen saaneet henkilöt voivat helpottaa sosiaali- ja terveysalan työvoimapulaa. Hoiva-avustajan koulutukseen ei kuulu lääkehoidon opetusta, joten he eivät voi osallistua potilaan lääkehoitoon. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon ei voi tehdä mukautuksia. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksessa (2020) kuvattiin hoiva-avustajalle soveltuvat tutkinnon osat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tutkinnonosista, jolloin hoiva-avustajalla on osaamista välittömän asiakastyön suorittamiseen. Tutkinnonosat ovat  

  • Kasvun ja osallisuuden edistäminen 25 osp, ja 
  • Ikääntyvien osallisuuden edistäminen 35 osp (STM, 2020.)  

Hoiva-avustajan koulutus mahdollistaa työllistymisen esimerkiksi alanvaihtajille, mutta soveltuu myös niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat mukautuksia koulutuspolullansa.  

Osasuoritusten tekeminen on mahdollista muillakin perustutkintoaloilla, mutta hoiva-avustajan koulutus on ainoa nimetty koulutus. Ammatillisessa koulutuksessa on merkittävää, että se vastaa sekä opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin että työelämän tarpeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on suositellut raportissaan vuodelta 2023, että tutkintojen osia tulisi kehittää niin, että ne toimisivat myös omina osaamiskokonaisuuksinaan kokonaisen tutkinnon rakentamisen lisäksi. (OKM, 2023.) 

Olisi merkittävää, että tukea tarvitsevan yksilöllinen opintopolku tunnistettaisiin koulutuksen saamiseksi. Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa opiskelijan koulutuspolku on suunniteltu opiskelijan tarpeita vastaavaksi ja näin ollen on katsottu, että opiskelija saa riittävän ammatillisen osaamisen suorittamalla kokonaisen tutkinnon sijaan vain osia siitä. Olisi merkittävää, että yksilöllisen opintopolun suorittanutta ei työllisyyspalveluissa vaadittaisi hakeutumaan koulutukseen, vaan hänelle tehtäisiin korvaava suunnitelma.

Lähteet:

Kuntainfo. Suositus hoiva-avustajan tehtävänkuvasta, osaamisvaatimuksista ja niihin vastaavasta koulutuksesta iäkkäiden palveluissa. Sosiaali- ja terveysministeriö 11/2020. https://stm.fi/documents/1271139/21203212/Kuntainfo+hoiva-avustaja+11_2020.pdf/c7971b25-5252-4bcb-9d79-71c67c6d841d/Kuntainfo+hoiva-avustaja+11_2020.pdf?t=1602138667993 

Ammatillisten tutkintojen kehittäminen. Työryhmän väliraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:14. Helsinki: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto. Ammatillisten tutkintojen kehittäminen. Työryhmän väliraportti (valtioneuvosto.fi)